|
Jokelan teollisuustaajaman syntymiseen vaikuttivat rautatien lisäksi ( Jokelan rautatieasema valmistui 1875 ) radanvarsityömailla työnjohtajina toimineet insinöörit August Hilden ja Theodor Tallqvist. He ostivat noin 123 hehtaaria peltoa ja metsää Krapin talon isännältä Karl August Mickelssonilta 15.01.1874.
|
|
Rautatie mahdollisti raskaan ja halvan massatavaran - kuten tiilien - kuljetuksen pitkiäkin matkoja, vaikka Jokelasta olikin vain 48 km pääkaupungin rakennustyömaille. Jokelassa rautatien läheisyyteen yhdistyi runsaat savimaat, joiden ansioista alueesta kasvoi merkittävä tiiliteollisuuden keskus.
|
|
Jokelan tiilitehdas valmistui 1874, ja se maatiloineen oli 1930-luvulle asti paikkakunnan suurin työnantaja.
|
|
Hilden ja Tallqvist vuokrasivat tiilitehtaansa rakennusmestari Karl Kuorikoskelle. Kuorikoski solmi valtion kanssa sopimuksen 6 miljoonan tiilen toimittamisesta Jokelasta kuuden ensimmäisen vuoden aikana. Hän ei kuitenkaan pystynyt täyttämään sopimuksen ehtoja.
|
|
Tiilitehdasta perustettiin jatkamaan 09.02.1877 Jokela Aktie-Bolag, jonka osakkaina olivat Hilden, Tallqvist ja Paul Chmelewski. Osakeyhtiö lakkautettiin vuoteen 1882 mennessä, jolloin koko osakekanta oli Chmelewskin omistuksessa.
|
|
Chmelewski rakennutti perheelleen asuinrakennuksen rautatien toiselle puolelle. Tiilitehtaalle hän rakennutti rengasuunin. Lisäksi hän ylläpiti 1800-luvun lopulla paikkakunnan kestikievaria, hankki Jokelan Tiilitehtaalle oman puhelimen, vaikutti postitoimipaikan perustamiseen ja perusti Jokelaan ensimmäisen kansakoulun.
|
|
Fredrik Wilhelm Grönqvist osti Jokelan tiilitehtaan vuonna 1902 ja myi sen 1907 tyttärensä Ebba Fredrikan ensimmäiselle aviomiehelle Gösta Mathias Mickelssonnille, joka osoittautui huijariksi. Fredrik Wilhelm Grönqvist osti tehtaan takaisin 1909.
Grönqvistin aikana tiilitehtaalle rakennettiin toinen rengasuuni, joka kaksinkertaisti tuotannon. 1910-luvulla saavutettiin Jokelan Tiilitehtaalla kautta aikojen suurimmat tuotantoluvut.
|
|
Grönqvist myi tehtaan pojalleen Arthur Wilhelm Grönqvistille 1913, joka myi sen Johannes Blennerille 1917. Blenner muutti perheineen asumaan Jokelan Tiilitehtaan päärakennukseen. 1930-luvun lama vei Blennerin konkurssiin, Jokelan Tiilitehdas siirtyi Helsingin Osuuspankin hallintaan, joka perusti tehtaan toimintaa jatkamaan Oy Jokelan Tiilitehdas Ab:n. Maatilasta perustettiin erillinen osakeyhtiö Oy Jokelan Kartano Ab. Päärakennus myytiin Tulitikku Oy:lle.
|
|
Jokelan tiilitehdas lakkautti toimintansa vuoden 1959 lyöntikauden jälkeen. Jokelan tiilitehdas ehti lyödä tiiliä 85 vuotta.
|
